09.07.2009, Irene Tuamotusilla
Kotiväki,
Tulimme eilen Amana atollille Tuamotusien itäreunalla. Seuraavaan atolliryhmään kaakossa kuuluu ydinpommien koeräjäytyksistä kuuluisa Mururoa, ja niille atolleille ei saa mennä. Sisääntulo Amanulle oli jännittävä, koska riuttojen välinen passi oli kapea ja siinä oli kova vastavirta pyörteineen. Sisääntulo oli ajoitettu 2 tuntia laskuveden jälkeen, jolloin virran pitäisi olla heikoimmillaan. Nopeamman virran aikana ei siitä Irenen moottorinopeuksilla olisi läpi tultukaan. Tuulenpuolella aallot lyövät laguunin reunariutan yli tuoden vettä laguuniin, joten virtaus on passeissa on enimmäkseen ulospäin. Nyt olemme ankkurissa laguunissa, ja ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen emme keiku lainkaan. Laguuni on nyt täysin tyyni, ja olo on kuin Suomessa parhaana kesäiltana. Tämä on tilapäistä, sillä laguuni on 13 mpk leveä, ja kun tuuli muutaman päivän kuluttua alkaa taas puhaltaa idästä tai kaakosta, tähän paikkaan osuu laguunin sisäinen aallokko. Silloin olemme varmaan jo jossain muualla. Seuraava kohteemme lienee 17 mpk:n päässä sijaitseva Hao, jonne emme olisi ehtineet eilen tuulen tyyntymisen vuoksi vuoroveden kannalta sopivaan aikaan. Hao on isompi paikka, josta on myös lentoyhteys Papeeteen.
Olemme ainoa purjevene tällä atollilla. Laguunin tuulenpuoleisella reunalla on kilometreittäin kookospalmujen reunustamaa hiekkarantaa. Jos haluaa olla yksin suojaisessa ankkuripaikassa, ei niistä ole täällä puutetta.
Neljän vuorokauden matka tänne alkoi kovassa tuulessa (gen4 ja 2 reiviä storassa), joka hiljalleen vaimeni niin, että jouduimme ajamaan koneella eilen aamuneljästä yhteentoista, jolloin olimme perillä. Matka meni muuten hyvin, mutta meitä viime viikkoina kiusanneet varusteiden hajoamiset jatkuivat. Nyt on uusi 24V-12V DC-DC konvertteri hankintalistalla, ja paljon pienempiä korjaustöitä. Mitään todella vakavia ongelmia ei kuitenkaan ilmennyt.
Kävimme aamulla kylässä kylässä, jossa asunee alle sata henkeä. Siellä oli yksi kauppa, josta saimme ruokaöljyä ja voileipäkeksejä. Lisäksi siellä on arvatenkin ranskalaisilla verorahoilla pystytetty linkkimasto ja 70 isoa aurinkopaneelia tuottamassa lähettimelle sähköä. Sen voimin GSM toimii täällä, ja Eeva lähetteli eilen paljon tekstiviestejä. Vastauksiakin tuli roppakaupalla, kiitos niistä.
Hyviä lomia kaikille!
E & T & J
Kotiväki,
Tulimme eilen Amana atollille Tuamotusien itäreunalla. Seuraavaan atolliryhmään kaakossa kuuluu ydinpommien koeräjäytyksistä kuuluisa Mururoa, ja niille atolleille ei saa mennä. Sisääntulo Amanulle oli jännittävä, koska riuttojen välinen passi oli kapea ja siinä oli kova vastavirta pyörteineen. Sisääntulo oli ajoitettu 2 tuntia laskuveden jälkeen, jolloin virran pitäisi olla heikoimmillaan. Nopeamman virran aikana ei siitä Irenen moottorinopeuksilla olisi läpi tultukaan. Tuulenpuolella aallot lyövät laguunin reunariutan yli tuoden vettä laguuniin, joten virtaus on passeissa on enimmäkseen ulospäin. Nyt olemme ankkurissa laguunissa, ja ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen emme keiku lainkaan. Laguuni on nyt täysin tyyni, ja olo on kuin Suomessa parhaana kesäiltana. Tämä on tilapäistä, sillä laguuni on 13 mpk leveä, ja kun tuuli muutaman päivän kuluttua alkaa taas puhaltaa idästä tai kaakosta, tähän paikkaan osuu laguunin sisäinen aallokko. Silloin olemme varmaan jo jossain muualla. Seuraava kohteemme lienee 17 mpk:n päässä sijaitseva Hao, jonne emme olisi ehtineet eilen tuulen tyyntymisen vuoksi vuoroveden kannalta sopivaan aikaan. Hao on isompi paikka, josta on myös lentoyhteys Papeeteen.
Olemme ainoa purjevene tällä atollilla. Laguunin tuulenpuoleisella reunalla on kilometreittäin kookospalmujen reunustamaa hiekkarantaa. Jos haluaa olla yksin suojaisessa ankkuripaikassa, ei niistä ole täällä puutetta.
Neljän vuorokauden matka tänne alkoi kovassa tuulessa (gen4 ja 2 reiviä storassa), joka hiljalleen vaimeni niin, että jouduimme ajamaan koneella eilen aamuneljästä yhteentoista, jolloin olimme perillä. Matka meni muuten hyvin, mutta meitä viime viikkoina kiusanneet varusteiden hajoamiset jatkuivat. Nyt on uusi 24V-12V DC-DC konvertteri hankintalistalla, ja paljon pienempiä korjaustöitä. Mitään todella vakavia ongelmia ei kuitenkaan ilmennyt.
Kävimme aamulla kylässä kylässä, jossa asunee alle sata henkeä. Siellä oli yksi kauppa, josta saimme ruokaöljyä ja voileipäkeksejä. Lisäksi siellä on arvatenkin ranskalaisilla verorahoilla pystytetty linkkimasto ja 70 isoa aurinkopaneelia tuottamassa lähettimelle sähköä. Sen voimin GSM toimii täällä, ja Eeva lähetteli eilen paljon tekstiviestejä. Vastauksiakin tuli roppakaupalla, kiitos niistä.
Hyviä lomia kaikille!
E & T & J
RSS-syöte