P.P.P. toukokuussa 2013
Kuulumistemme tähän osaan pyrimme kokoamaan sellaista tietoa, josta arvelemme olevan hyötyä pitkän matkan purjehdusta ja cruising-elämää suunnitteleville. Seuraavasta käy toivottavasti ilmi, millaisia varaosia kannattaa pitää veneessä mukana.
Pidämme Irenellä listaa määräaikaishuolloista, jossa on määritelty huoltoväli kullekin kohteelle ja johon merkitään suoritetut huollot. Sen lisäksi pidämme huoltopäiväkirjaa, joihin kirjataan sellaisia yksittäistapauksia, joiden muistamisesta voi olla hyötyä tulevaisuudessa. Tässä yhteenveto Irenen huoltopäiväkirjasta parin viime kuukauden ajalta:
2.4.13
Pentterin harmaavesisäiliön pumppu (Johnson Viking 16) ei jaksanut lainkaan imeä, koska läppäkumi oli paisunut eivätkä läpät sulkeutuneet kunnolla, läppien hiominen paransi vaivan
2.4.13
Pentterin harmaavesisäiliön laponestoventtiilin kansi oli haljennut ja venttiili vuoti pahasti, kansi korvattiin lähes sopivalla pullon korkilla, johon porattiin reikä
5.4.13
Asennettu 2 uutta kaidetta ruffin katolle
8.4.13
Kannella olevat vesi-ja polttoainekanisterit uusittu, vanhat kiinnitysalustat eivät sopineet uusille kanistereille, kuusi alustaa muutettu ja rakennettu kaksi uutta, tämä vei useita työpäiviä
10.4.13
Muutettu vanhat kanisterien suojapeitteet sopiviksi uusille kanistereille ja ommeltu kaksi uutta peitettä
15.4.13
Istumalaatikon kaikuluotain uusittu, vanha ei toiminut vesillelaskun jälkeen
15.4.13
Irronnut juotos käsi-VHF:n akkusetistä korjattu, hajonnut poissa ollessamme
18.4.13
Laptop hajosi, Windows jää jumiin kesken boottauksen, korvattu toistaiseksi varaläppärillä
19.4.13
Ommeltu uudet Ranskan Polynesian ja Ranskan kohteliaisuusliput, liput kestävät käytössä ehjinä 2-3 kuukautta
20.4.13
Jollan perämoottorin suojahuppu uusittu, vanhan oli aurinko syönyt hajalle
20.4.13
24 laturin diodisilta uusittu, lataus toimi vain osateholla, sillan vaihto ei auttanut
29.4.13
Jääkaapin kompressoritilan tuuletin uusittu, vanha alkoi täristää ja räpistä laakerivian vuoksi
29.4.13
Perämoottorin kippauksen estohaka korjattu kovajuottamalla, haka hajosi raerajakorroosin vuoksi
30.4.13
Akkuvirtaa mittaava digitaalivolttimittari uusittu, vanha vain lopetti toimintansa
3.5.13
Perämoottorin bensatankin polttoaineputken juureen ilmestynyt halkeama korjattu joustoepoksilla
5.5.13
24V laturin säätimen päätetransistoria edeltävä transistori uusittu, nyt lataus on ok
7.5.13
Merivesipumpun sulakepesä uusittu, vanhan oli korroosio syönyt käyttökelvottomaksi
8.5.13
WC:n ja loput salongin valoista vaihdettu LED-valoiksi
14.5.13
12V akkujen latausjännitteet säädetty huomioimaan uuden AGM-akun korkeamman latausjännitteen
15.5.13
Genuafallin raerajakorroosion vuoksi katkennut rosterinen pikasakkeli uusittu, fallin pää noudettu maston huipusta
Ompelukoneen huolto
16.5.13
Vedenkeräysjärjestelmän letkujen uusiminen
Keulapurjeen halssikulman tampin uusiminen, ommeltu kuormaliinasta
Pakatun jollan kiinnityshihnojen uusiminen, ommeltu kuormaliinasta
Pakatun jollan suojapussin korjaus
17.5.13
Istumalaatikon himmeiksi menneiden instrumenttipaneleiden suojakansien kiillotus
18.5.13
Storan peitteen korroosion syömiä purjerenkaita uusittu
22.5.13
Todettu vettä moottorissa, vuotokohdan etsintä ja moottorin öljyn vaihto
23.5.13
Pakoputki purettu ja pesty suolahapolla, pakoputken vesivaippa vuotaa pakoputkeen ja edelleen moottoriin
Asennus takaisin paikoilleen, vesivaippa ohitettu muoviletkulla
24.5.13
Vian etsiminen istumalaatikon kaikuluotaimesta, 2 vuotta sitten uusitussa läpiasennetussaa anturissa on kosteutta
25.5.13
WC:n pumpun akselitiivisteen vaihto
Ankkurivinssin käyttökapulan mikrokytkimen korjaus, jousi kuoleentunut, lisätty pätkä kierrejousta jousen alle
Ankkurivinssin toinen solenoidi jumittaa, solenoidi avattu ja puhdistettu ruostehitusista
26.5.13
Starttiakku menetti varauskykynsä hyvin nopeasti eikä jaksa enää käynnistää moottoria, akku on 1,5 vuotta vanha
28.5 13
Vesitankkimittarin anturit ja mittari instrumenttipaneelissa vaihdettu WEMAan, VDO:n anturit eivät kestä täällä
29.5.13
Pentterin harmaavesisäiliön pumpun kytkin lopetti toimintansa, kytkin uusittu
31.5.13
Savustuslaatikon alumiininen ritilän aluspelti murtui, uusi tehtiin messinkipellistä
1.6.13
Akkukäyttöisen pölynimurin korjaus, yksi diodi oli oikosulussa, aikaa hukkui melkein päivä
Lisätietoja ja selityksiä:
Vesi moottorissa
Veden tunkeutuminen moottoriin on vakava ongelma. Irenen pakoputken alkuosa on kuiva ja jäähdytysvesi kulkee sen ympärillä olevassa vesivaipassa. Vedenerotin on vasta kannen tasolla, mikä varmistaa sen, että vettä ei pääse moottoriin kovassakaan kelissä. Kuparista tehty vesivaipallinen osa on liitetty moottorin pakosarjaan joustavalla rosterisella haitariputkella, josta tippui vesipisaroita. Koska kuuma merivesi on sellaista myrkkyä, että tavanomaiset haponkestävät teräkset AISI 304 ja 316 ruostuvat hetkessä, oli moottorin ja pakoputken vesivaipallisen osan välissä olevaan haitariputkeen parissa viikossa ehtinyt syöpyä pieniä reikiä.
Irrotimme pakoputken kuparisen kuivan osan ja totesimme, että putkeen oli syöpynyt reikä ja vesi pääsi vesivaipasta kuivalle puolelle ja edelleen pakosarjan kautta moottoriin. Vettä oli myös öljyn seassa, mikä piti luonnollisesti vaihtaa. Pestessämme pakoputkea suolahapolla rantahietikolla vuoto lisääntyi selvästi, mikä viittaa siihen, että putken seinämä on seitinohut laajalta alueelta. Valitettavasti vuotokohtaa ei pysty näkemään, koska se on putkessa olevan 90 asteen mutkan takana. Asensimme putken takaisin paikoilleen ja ohitimme vesivaipan letkulla. Voimme nyt käyttää moottoria max. 10 min kerrallaan ennen kuin vesivaippa kuumenee liiaksi. Se ei riitä laguunien passien läpäisyyn, joten pysyttelemme Apatakilla siihen asti, että saamme tämän korjattua.
Pikasakkelin katkeaminen
Purjehtiessamme Fakaravalle kovassa kelissä kuului mastosta kova pamaus, osia lensi mereen ja keulapurje romahti kannelle. Juoduimme odottamaan muutamia päiviä veneen keikkumisen vuoksi ennen kuin saimme haetuksi maston huippuun jääneen fallin pään alas ja pääsimme tarkastelemaan tapahtuman syytä. Vaihdoimme muutama vuosi sitten jatkuvaa huoltoa tarvitsevat fallien messinkiset pikasakkelit melko järeisiin ruostumattomiin (pituus 125 mm), joiden työkuormaksi on spesifioitu 4000 kg. Tällainen sakkeli oli katkennut paksusta kohtaa noin 10 mm päässä saranasta. Murtumapinnassa ei ollut juuri lainkaan tuoretta metallia näkyvillä raerajakorroosion vuoksi. Päällepäin ei sakkelissa kuitenkaan ollut näkynyt mitään vikaa. Aiomme palata käyttämään messinkisiä pikasakkeleita, niihin voi ainakin luottaa.
Istumalaatikon kaikuluotain
Vaikka vuosien varrella olemme joutuneet tottumaan vehkeiden hajoamisiin, tämä koettelee jo kärsivällisyyttämme. Kolme vuotta sitten istumalaatikon kaikuluotain (Standard Horizon DS 150) lopetti toimintansa. Korvasimme sen silloin toisella samanlaisella, jonka näyttö kuitenkin mustui täysin 2 vuotta sitten. Korvasimme näytön rikkoutuneesta laitteesta otetulla näytöllä. Se toimi hyvin kunnes luotaimen anturi hajosi pari kuukautta myöhemmin anturiin tunkeutuneen veden vuoksi. Anturi uusittiin, mitä varten vene piti nostaa uudelleen ylös. Loppukauden luotain toimi taas hyvin. Tullessamme veneelle maaliskuussa 2013 oli itse laite taas pimeä. Se korvattiin Jyrin ja Outin Suomesta tuomalla Advansea 5400 luotaimella viime huhtikuussa ja kaikki oli ok kuukauden ajan. Lähtiessämme Apataki Carenagesta muutama päivä sitten ei luotain taaskaan löytänyt pohjaa. Syyksi osoittautui jälleen kosteuden tunkeutuminen anturiin. Anturi siis kesti lähes 2 vuotta, josta vain 6 kk vedessä. Nyt sen tilalle on kytketty pohjan sisäpuolinen vara-anturi, kaikuluotain toimii ainakin 10 m syvyyteen saakka, mutta vielä emmme tiedä, kuinka syvältä laite löytää pohjan. Joka tapauksessa sisäpuolisen anturin häviöt ovat suuremmat kuin läpisaennetun.
Tietokone
Edellisellä reissullamme läppärin CPU:n tuuletin lopetti toimintansa ja Windows kaatuili, kunnes ei enää millään suostunut boottaamaan. Jatkettiin varaläppärillä, mutta sen näppiksen ylin rivi ei toiminut ja lisäksi kovalevy hajosi parin viikon käytön jälkeen. Onneksi meillä oli tikulta boottaava Linux-pohjainen Navigatrix, joten sen avulla ainakin kommunikaatio- ja navigaatiomahdollisuutemme säilyivät. Toimme mukanamme viime maaliskuussa ison läppärin ja sille varalaitteeksi miniläppärin. Kuukauden käytön jälkeen ison läppärin Windows jäi jumiin kesken boottauksen ja on siitä lähtien ollut käyttökelvoton. Nyt olemme miniläppärin varassa, johon ei ehditty ladata ohjelmia eikä datoja ennen Suomesta lähtöä. Tärkeimmät ohjelmat siinä nyt ovat, ja ison läppärin kanssa taistellaan vielä kunhan aikaa liikenee ja saan kerätyksi kärsivällisyyttä Windowsin idioottimaisuuksien kanssa tappeluun. Uuden läppärin hankinta Tahitilta ei houkuttele, sillä muita kuin ranskalaisella näppäimistölllä varustettuja voi olla vaikea löytää. Ranskalainen näppäimistö on taas niin erilainen, että sen käyttö on vaikeaa siihen tottumattomalle. Lisäksi useiden ohjelmien asennus on mahdotonta jos käytettävissä ei ole nettiyhteyttä. Pidemmällä tähtäimellä tässä veneessä siirrytään pelkästään Linuxin käyttöön, koska sitä ei ole tehty kopioinnin pelossa mahdottomaksi korjata, ja avoimet ohjelmatkin ovat asennettavissa ilman nettiyhteyttä.
Vesitankkimittarit
Asensimme kahteen vesitankkiimme VDO:n laadukkaalta vaikuttavat pinnankorkeusanturit Trinidadilla v. 2002. Ne kuitenkin lopettivat toimintansa keskimäärin puolentoista vuoden käytön jälkeen. Tullessamme veneelle viime maaliskuussa oli paaran tankin anturi taas pimeä. Antureita on uusittu vuorotellen, ja lopulta veimme joukon toimimattomia VDO:n suomalaisen maahantuojan Kaha Oy:n tarkastettaviksi noin vuosi sitten. Kaha Oy otti asian tosissaan ja sahasi anturit halki tutkiakseen ongelmaa. Osoittautui, että kosteutta oli tunkeutunut varsin heikkoa signaalia käsittelevään piirilevyyn, vaikka se on valumuovin sisällä. Ilmeisesti kosteus oli tunkeutunut elektroniikkaan suoraan valumuovin lävitse. Kaha informoi tästä tehdasta, joka ei reagoinut asiaan millään tavalla. Lopulta Kaha suositteli meille kilpailija WEMAn mittareiden käyttöä ja korvasi takuuna parin anturin hinnan. Järjestelmä vaihdettiin WEMAn systeemiin pari päivää sitten, saa nähdä kauanko anturit nyt kestävät.
Pentterin harmaavesisäiliön pumpun kytkimet
Koska pentterin lavuaareihin roiskahteli vettä korkeassa aallokossa, teimme niille automaattisella pumpulla tyhjentyvän lasikuituisen harmaavesisäiliön tammikuussa 2008. Käytettävissä olevan tilan puitteissa säiliöstä tuli varsin kapea, ja pumpun kytkimeksi valittiin Johnson Pumpin Ultima, joka on vain peri senttiä leveä eikä sisällä liikkuvia osia. Sillä on myös 3 vuoden takuu. Ultima kytkimet lopettivat kuitenkin toimintansa 3-10 kk välein, ja niitä on nyt vaihdettu 6 kertaa. Marraskuussa 2011 tilalle vaihdettiin Rule 35, joka on elohopealla toimiva pilssipumpun kytkin. Se kesti 7 kk käyttöä. Rule on nyt muuttanut kytkintä ja luopunut elohopean käytöstä. Uuden kytkimen pitäisi Rulen mukaan kestää kymmeniä tuhansia kytkentöjä, mutta sen koho on 10 mm pidempi kuin vanha eikä se mahdu harmaavesisäiliöömme. Poikittain sitä ei voi asentaa, sillä muuten pumppu käy joka kerta laineen keikauttaessa venettä. Rulen elohopeakytkimen lopetettua toimintansa viikko sitten tilalle vaihdettiin taas Johnson Pump Ultima. Vaihto on kelju operaatio ahtaissa tiloissa ja kun tavaraa täytyy siirtää pois alta. Kytkinten naurettavan lyhyiden johtimien vuoksi vaihto edellyttää myös vesitiiviiden jatkosten tekemistä hankalassa paikassa. Useasta harjoituskerrasta huolimatta vaihtoon meni puoli työpäivää.
Veimme joukon hajonneita Ultima kytkimiä Helsingin venenäyttelyssä Johnson Pumpin edustajalle, joka auliisti vaihtoi ne uusiin takuun puitteissa. Paikalla oli myös valmistajan edustaja, joka myönsi, että vaikeuksia on ollut muillakin. Hän mainitsi, että vaikka piirilevy on valumuovin sisällä, kosteus näyttää tunkeutuvan valumuovin läpi elektroniikkaan. Kuulemma valumuovilaatua on muutettu, saa nähdä kauanko kytkin nyt kestää.
Akut
Irenellä on 24V järjestelmä käyttösähkölle ja kaksi 12V järjestelmää, toinen radioille ja navigointilaitteille, toinen pelkästään moottorille. 24V akusto koostuu neljästä 6V golfkart-akusta, joiden kapasiteetti on 225 Ah. Golfkart-akkuja käytetään golfkärryjen lisäksi hyvin monissa veneissä, ja niitä on kohtuullisen hyvin saatavilla ympäri maailmaa. Lisäksi niiden mitat ovat samat kaikkialla. 12V radio- ja navigointilaitejärjestelmässä meillä on nyt 95 Ah AGM-akku ja starttiakkuna 110 Ah standardi auton akku.
Palatessamme veneelle viime maaliskuussa 24V ja 12V radiojärjestelmän akut olivat 5 vuotta vanhat, joten toimme tullessamme niihin uudet akut. Toimenpide olikin paikallaan, sillä näiden akkujen kapasiteetista oli korkeintaan 10% jäljellä huolimatta siitä, että aurinkokennot säätimineen olivat pitäneet ne ladattuina poissaolomme aikana. Starttiakun uusimme syksyllä 2011 Nuku Hivalla, ja arvelimme että puolitoista vuotta vanhaa akkua ei tarvitse vielä uusia. Se toimikin hyvin kuukauden päivät, mutta yllättäen menetti sitten nopeasti varauskykynsä eikä jaksa enää startata moottoria. Olemme varautuneet aikaa sitten tähän tilanteeseen asentamalla järeän kytkimen, jota kääntämällä radioakku voidaan tilapäisesti kytkeä starttiakun rinnalle. Starttiakku on kuitenkin uusittava ensi tilassa.
Golf-kart akkujen käyttötilasto v. 2001-2013:
1. golf-kart asennus 01/2001, Trinidad
2. golf-kart asennus 11/2004, Trinidad, käyttöikä 3v 10kk, edelliset täysin loppu
3. golf-kart asennus, Cartagena, Kolumbia, käyttöikä 3v 1kk, vaihto varmuuden vuoksi, vanhoissa 50% kapasiteettia jäljellä
4. golf-kart asennus, Apataki, Ranskan Polynesia, käyttöikä 5v 4kk, vanhoissa alle 10% kapasiteettia jäljellä
Kansikanisterit
Irenellä on 8 kpl 20 l kanistereita kannella. Yksi on varattu varadieselille, yksi perämoottorin bensalle ja loput ovat vesikanistereita, jotka ovat osa sadeveden keräysjärjestelmäämme. Kokemuksemme on osoittanut, että ne on vaikea kiinnittää kunnolla ilman niitä varten rakennettuja alustoja, jotka ovat kiinteästi kiinni varvaslistoissa. Lisäksi aurinko polttaa muoviset kanisterit nopeasti rikki, ellei niillä ole suojapeitettä.Tapio
Kuulumistemme tähän osaan pyrimme kokoamaan sellaista tietoa, josta arvelemme olevan hyötyä pitkän matkan purjehdusta ja cruising-elämää suunnitteleville. Seuraavasta käy toivottavasti ilmi, millaisia varaosia kannattaa pitää veneessä mukana.
Pidämme Irenellä listaa määräaikaishuolloista, jossa on määritelty huoltoväli kullekin kohteelle ja johon merkitään suoritetut huollot. Sen lisäksi pidämme huoltopäiväkirjaa, joihin kirjataan sellaisia yksittäistapauksia, joiden muistamisesta voi olla hyötyä tulevaisuudessa. Tässä yhteenveto Irenen huoltopäiväkirjasta parin viime kuukauden ajalta:
2.4.13
Pentterin harmaavesisäiliön pumppu (Johnson Viking 16) ei jaksanut lainkaan imeä, koska läppäkumi oli paisunut eivätkä läpät sulkeutuneet kunnolla, läppien hiominen paransi vaivan
2.4.13
Pentterin harmaavesisäiliön laponestoventtiilin kansi oli haljennut ja venttiili vuoti pahasti, kansi korvattiin lähes sopivalla pullon korkilla, johon porattiin reikä
5.4.13
Asennettu 2 uutta kaidetta ruffin katolle
8.4.13
Kannella olevat vesi-ja polttoainekanisterit uusittu, vanhat kiinnitysalustat eivät sopineet uusille kanistereille, kuusi alustaa muutettu ja rakennettu kaksi uutta, tämä vei useita työpäiviä
10.4.13
Muutettu vanhat kanisterien suojapeitteet sopiviksi uusille kanistereille ja ommeltu kaksi uutta peitettä
15.4.13
Istumalaatikon kaikuluotain uusittu, vanha ei toiminut vesillelaskun jälkeen
15.4.13
Irronnut juotos käsi-VHF:n akkusetistä korjattu, hajonnut poissa ollessamme
18.4.13
Laptop hajosi, Windows jää jumiin kesken boottauksen, korvattu toistaiseksi varaläppärillä
19.4.13
Ommeltu uudet Ranskan Polynesian ja Ranskan kohteliaisuusliput, liput kestävät käytössä ehjinä 2-3 kuukautta
20.4.13
Jollan perämoottorin suojahuppu uusittu, vanhan oli aurinko syönyt hajalle
20.4.13
24 laturin diodisilta uusittu, lataus toimi vain osateholla, sillan vaihto ei auttanut
29.4.13
Jääkaapin kompressoritilan tuuletin uusittu, vanha alkoi täristää ja räpistä laakerivian vuoksi
29.4.13
Perämoottorin kippauksen estohaka korjattu kovajuottamalla, haka hajosi raerajakorroosin vuoksi
30.4.13
Akkuvirtaa mittaava digitaalivolttimittari uusittu, vanha vain lopetti toimintansa
3.5.13
Perämoottorin bensatankin polttoaineputken juureen ilmestynyt halkeama korjattu joustoepoksilla
5.5.13
24V laturin säätimen päätetransistoria edeltävä transistori uusittu, nyt lataus on ok
7.5.13
Merivesipumpun sulakepesä uusittu, vanhan oli korroosio syönyt käyttökelvottomaksi
8.5.13
WC:n ja loput salongin valoista vaihdettu LED-valoiksi
14.5.13
12V akkujen latausjännitteet säädetty huomioimaan uuden AGM-akun korkeamman latausjännitteen
15.5.13
Genuafallin raerajakorroosion vuoksi katkennut rosterinen pikasakkeli uusittu, fallin pää noudettu maston huipusta
Ompelukoneen huolto
16.5.13
Vedenkeräysjärjestelmän letkujen uusiminen
Keulapurjeen halssikulman tampin uusiminen, ommeltu kuormaliinasta
Pakatun jollan kiinnityshihnojen uusiminen, ommeltu kuormaliinasta
Pakatun jollan suojapussin korjaus
17.5.13
Istumalaatikon himmeiksi menneiden instrumenttipaneleiden suojakansien kiillotus
18.5.13
Storan peitteen korroosion syömiä purjerenkaita uusittu
22.5.13
Todettu vettä moottorissa, vuotokohdan etsintä ja moottorin öljyn vaihto
23.5.13
Pakoputki purettu ja pesty suolahapolla, pakoputken vesivaippa vuotaa pakoputkeen ja edelleen moottoriin
Asennus takaisin paikoilleen, vesivaippa ohitettu muoviletkulla
24.5.13
Vian etsiminen istumalaatikon kaikuluotaimesta, 2 vuotta sitten uusitussa läpiasennetussaa anturissa on kosteutta
25.5.13
WC:n pumpun akselitiivisteen vaihto
Ankkurivinssin käyttökapulan mikrokytkimen korjaus, jousi kuoleentunut, lisätty pätkä kierrejousta jousen alle
Ankkurivinssin toinen solenoidi jumittaa, solenoidi avattu ja puhdistettu ruostehitusista
26.5.13
Starttiakku menetti varauskykynsä hyvin nopeasti eikä jaksa enää käynnistää moottoria, akku on 1,5 vuotta vanha
28.5 13
Vesitankkimittarin anturit ja mittari instrumenttipaneelissa vaihdettu WEMAan, VDO:n anturit eivät kestä täällä
29.5.13
Pentterin harmaavesisäiliön pumpun kytkin lopetti toimintansa, kytkin uusittu
31.5.13
Savustuslaatikon alumiininen ritilän aluspelti murtui, uusi tehtiin messinkipellistä
1.6.13
Akkukäyttöisen pölynimurin korjaus, yksi diodi oli oikosulussa, aikaa hukkui melkein päivä
Lisätietoja ja selityksiä:
Vesi moottorissa
Veden tunkeutuminen moottoriin on vakava ongelma. Irenen pakoputken alkuosa on kuiva ja jäähdytysvesi kulkee sen ympärillä olevassa vesivaipassa. Vedenerotin on vasta kannen tasolla, mikä varmistaa sen, että vettä ei pääse moottoriin kovassakaan kelissä. Kuparista tehty vesivaipallinen osa on liitetty moottorin pakosarjaan joustavalla rosterisella haitariputkella, josta tippui vesipisaroita. Koska kuuma merivesi on sellaista myrkkyä, että tavanomaiset haponkestävät teräkset AISI 304 ja 316 ruostuvat hetkessä, oli moottorin ja pakoputken vesivaipallisen osan välissä olevaan haitariputkeen parissa viikossa ehtinyt syöpyä pieniä reikiä.
Irrotimme pakoputken kuparisen kuivan osan ja totesimme, että putkeen oli syöpynyt reikä ja vesi pääsi vesivaipasta kuivalle puolelle ja edelleen pakosarjan kautta moottoriin. Vettä oli myös öljyn seassa, mikä piti luonnollisesti vaihtaa. Pestessämme pakoputkea suolahapolla rantahietikolla vuoto lisääntyi selvästi, mikä viittaa siihen, että putken seinämä on seitinohut laajalta alueelta. Valitettavasti vuotokohtaa ei pysty näkemään, koska se on putkessa olevan 90 asteen mutkan takana. Asensimme putken takaisin paikoilleen ja ohitimme vesivaipan letkulla. Voimme nyt käyttää moottoria max. 10 min kerrallaan ennen kuin vesivaippa kuumenee liiaksi. Se ei riitä laguunien passien läpäisyyn, joten pysyttelemme Apatakilla siihen asti, että saamme tämän korjattua.
Pikasakkelin katkeaminen
Purjehtiessamme Fakaravalle kovassa kelissä kuului mastosta kova pamaus, osia lensi mereen ja keulapurje romahti kannelle. Juoduimme odottamaan muutamia päiviä veneen keikkumisen vuoksi ennen kuin saimme haetuksi maston huippuun jääneen fallin pään alas ja pääsimme tarkastelemaan tapahtuman syytä. Vaihdoimme muutama vuosi sitten jatkuvaa huoltoa tarvitsevat fallien messinkiset pikasakkelit melko järeisiin ruostumattomiin (pituus 125 mm), joiden työkuormaksi on spesifioitu 4000 kg. Tällainen sakkeli oli katkennut paksusta kohtaa noin 10 mm päässä saranasta. Murtumapinnassa ei ollut juuri lainkaan tuoretta metallia näkyvillä raerajakorroosion vuoksi. Päällepäin ei sakkelissa kuitenkaan ollut näkynyt mitään vikaa. Aiomme palata käyttämään messinkisiä pikasakkeleita, niihin voi ainakin luottaa.
Istumalaatikon kaikuluotain
Vaikka vuosien varrella olemme joutuneet tottumaan vehkeiden hajoamisiin, tämä koettelee jo kärsivällisyyttämme. Kolme vuotta sitten istumalaatikon kaikuluotain (Standard Horizon DS 150) lopetti toimintansa. Korvasimme sen silloin toisella samanlaisella, jonka näyttö kuitenkin mustui täysin 2 vuotta sitten. Korvasimme näytön rikkoutuneesta laitteesta otetulla näytöllä. Se toimi hyvin kunnes luotaimen anturi hajosi pari kuukautta myöhemmin anturiin tunkeutuneen veden vuoksi. Anturi uusittiin, mitä varten vene piti nostaa uudelleen ylös. Loppukauden luotain toimi taas hyvin. Tullessamme veneelle maaliskuussa 2013 oli itse laite taas pimeä. Se korvattiin Jyrin ja Outin Suomesta tuomalla Advansea 5400 luotaimella viime huhtikuussa ja kaikki oli ok kuukauden ajan. Lähtiessämme Apataki Carenagesta muutama päivä sitten ei luotain taaskaan löytänyt pohjaa. Syyksi osoittautui jälleen kosteuden tunkeutuminen anturiin. Anturi siis kesti lähes 2 vuotta, josta vain 6 kk vedessä. Nyt sen tilalle on kytketty pohjan sisäpuolinen vara-anturi, kaikuluotain toimii ainakin 10 m syvyyteen saakka, mutta vielä emmme tiedä, kuinka syvältä laite löytää pohjan. Joka tapauksessa sisäpuolisen anturin häviöt ovat suuremmat kuin läpisaennetun.
Tietokone
Edellisellä reissullamme läppärin CPU:n tuuletin lopetti toimintansa ja Windows kaatuili, kunnes ei enää millään suostunut boottaamaan. Jatkettiin varaläppärillä, mutta sen näppiksen ylin rivi ei toiminut ja lisäksi kovalevy hajosi parin viikon käytön jälkeen. Onneksi meillä oli tikulta boottaava Linux-pohjainen Navigatrix, joten sen avulla ainakin kommunikaatio- ja navigaatiomahdollisuutemme säilyivät. Toimme mukanamme viime maaliskuussa ison läppärin ja sille varalaitteeksi miniläppärin. Kuukauden käytön jälkeen ison läppärin Windows jäi jumiin kesken boottauksen ja on siitä lähtien ollut käyttökelvoton. Nyt olemme miniläppärin varassa, johon ei ehditty ladata ohjelmia eikä datoja ennen Suomesta lähtöä. Tärkeimmät ohjelmat siinä nyt ovat, ja ison läppärin kanssa taistellaan vielä kunhan aikaa liikenee ja saan kerätyksi kärsivällisyyttä Windowsin idioottimaisuuksien kanssa tappeluun. Uuden läppärin hankinta Tahitilta ei houkuttele, sillä muita kuin ranskalaisella näppäimistölllä varustettuja voi olla vaikea löytää. Ranskalainen näppäimistö on taas niin erilainen, että sen käyttö on vaikeaa siihen tottumattomalle. Lisäksi useiden ohjelmien asennus on mahdotonta jos käytettävissä ei ole nettiyhteyttä. Pidemmällä tähtäimellä tässä veneessä siirrytään pelkästään Linuxin käyttöön, koska sitä ei ole tehty kopioinnin pelossa mahdottomaksi korjata, ja avoimet ohjelmatkin ovat asennettavissa ilman nettiyhteyttä.
Vesitankkimittarit
Asensimme kahteen vesitankkiimme VDO:n laadukkaalta vaikuttavat pinnankorkeusanturit Trinidadilla v. 2002. Ne kuitenkin lopettivat toimintansa keskimäärin puolentoista vuoden käytön jälkeen. Tullessamme veneelle viime maaliskuussa oli paaran tankin anturi taas pimeä. Antureita on uusittu vuorotellen, ja lopulta veimme joukon toimimattomia VDO:n suomalaisen maahantuojan Kaha Oy:n tarkastettaviksi noin vuosi sitten. Kaha Oy otti asian tosissaan ja sahasi anturit halki tutkiakseen ongelmaa. Osoittautui, että kosteutta oli tunkeutunut varsin heikkoa signaalia käsittelevään piirilevyyn, vaikka se on valumuovin sisällä. Ilmeisesti kosteus oli tunkeutunut elektroniikkaan suoraan valumuovin lävitse. Kaha informoi tästä tehdasta, joka ei reagoinut asiaan millään tavalla. Lopulta Kaha suositteli meille kilpailija WEMAn mittareiden käyttöä ja korvasi takuuna parin anturin hinnan. Järjestelmä vaihdettiin WEMAn systeemiin pari päivää sitten, saa nähdä kauanko anturit nyt kestävät.
Pentterin harmaavesisäiliön pumpun kytkimet
Koska pentterin lavuaareihin roiskahteli vettä korkeassa aallokossa, teimme niille automaattisella pumpulla tyhjentyvän lasikuituisen harmaavesisäiliön tammikuussa 2008. Käytettävissä olevan tilan puitteissa säiliöstä tuli varsin kapea, ja pumpun kytkimeksi valittiin Johnson Pumpin Ultima, joka on vain peri senttiä leveä eikä sisällä liikkuvia osia. Sillä on myös 3 vuoden takuu. Ultima kytkimet lopettivat kuitenkin toimintansa 3-10 kk välein, ja niitä on nyt vaihdettu 6 kertaa. Marraskuussa 2011 tilalle vaihdettiin Rule 35, joka on elohopealla toimiva pilssipumpun kytkin. Se kesti 7 kk käyttöä. Rule on nyt muuttanut kytkintä ja luopunut elohopean käytöstä. Uuden kytkimen pitäisi Rulen mukaan kestää kymmeniä tuhansia kytkentöjä, mutta sen koho on 10 mm pidempi kuin vanha eikä se mahdu harmaavesisäiliöömme. Poikittain sitä ei voi asentaa, sillä muuten pumppu käy joka kerta laineen keikauttaessa venettä. Rulen elohopeakytkimen lopetettua toimintansa viikko sitten tilalle vaihdettiin taas Johnson Pump Ultima. Vaihto on kelju operaatio ahtaissa tiloissa ja kun tavaraa täytyy siirtää pois alta. Kytkinten naurettavan lyhyiden johtimien vuoksi vaihto edellyttää myös vesitiiviiden jatkosten tekemistä hankalassa paikassa. Useasta harjoituskerrasta huolimatta vaihtoon meni puoli työpäivää.
Veimme joukon hajonneita Ultima kytkimiä Helsingin venenäyttelyssä Johnson Pumpin edustajalle, joka auliisti vaihtoi ne uusiin takuun puitteissa. Paikalla oli myös valmistajan edustaja, joka myönsi, että vaikeuksia on ollut muillakin. Hän mainitsi, että vaikka piirilevy on valumuovin sisällä, kosteus näyttää tunkeutuvan valumuovin läpi elektroniikkaan. Kuulemma valumuovilaatua on muutettu, saa nähdä kauanko kytkin nyt kestää.
Akut
Irenellä on 24V järjestelmä käyttösähkölle ja kaksi 12V järjestelmää, toinen radioille ja navigointilaitteille, toinen pelkästään moottorille. 24V akusto koostuu neljästä 6V golfkart-akusta, joiden kapasiteetti on 225 Ah. Golfkart-akkuja käytetään golfkärryjen lisäksi hyvin monissa veneissä, ja niitä on kohtuullisen hyvin saatavilla ympäri maailmaa. Lisäksi niiden mitat ovat samat kaikkialla. 12V radio- ja navigointilaitejärjestelmässä meillä on nyt 95 Ah AGM-akku ja starttiakkuna 110 Ah standardi auton akku.
Palatessamme veneelle viime maaliskuussa 24V ja 12V radiojärjestelmän akut olivat 5 vuotta vanhat, joten toimme tullessamme niihin uudet akut. Toimenpide olikin paikallaan, sillä näiden akkujen kapasiteetista oli korkeintaan 10% jäljellä huolimatta siitä, että aurinkokennot säätimineen olivat pitäneet ne ladattuina poissaolomme aikana. Starttiakun uusimme syksyllä 2011 Nuku Hivalla, ja arvelimme että puolitoista vuotta vanhaa akkua ei tarvitse vielä uusia. Se toimikin hyvin kuukauden päivät, mutta yllättäen menetti sitten nopeasti varauskykynsä eikä jaksa enää startata moottoria. Olemme varautuneet aikaa sitten tähän tilanteeseen asentamalla järeän kytkimen, jota kääntämällä radioakku voidaan tilapäisesti kytkeä starttiakun rinnalle. Starttiakku on kuitenkin uusittava ensi tilassa.
Golf-kart akkujen käyttötilasto v. 2001-2013:
1. golf-kart asennus 01/2001, Trinidad
2. golf-kart asennus 11/2004, Trinidad, käyttöikä 3v 10kk, edelliset täysin loppu
3. golf-kart asennus, Cartagena, Kolumbia, käyttöikä 3v 1kk, vaihto varmuuden vuoksi, vanhoissa 50% kapasiteettia jäljellä
4. golf-kart asennus, Apataki, Ranskan Polynesia, käyttöikä 5v 4kk, vanhoissa alle 10% kapasiteettia jäljellä
Kansikanisterit
Irenellä on 8 kpl 20 l kanistereita kannella. Yksi on varattu varadieselille, yksi perämoottorin bensalle ja loput ovat vesikanistereita, jotka ovat osa sadeveden keräysjärjestelmäämme. Kokemuksemme on osoittanut, että ne on vaikea kiinnittää kunnolla ilman niitä varten rakennettuja alustoja, jotka ovat kiinteästi kiinni varvaslistoissa. Lisäksi aurinko polttaa muoviset kanisterit nopeasti rikki, ellei niillä ole suojapeitettä.Tapio
RSS-syöte