Joulukirje Ireneltä
Chacachacare aamulla 24.12.02
Kirjoitan tätä ankkurissa Chacachacarella entisen luostarin luona olevassa pienessä poukamassa. Näkyvissä on vain yksi toinen vene n 1 mpk:n päässä toisella puolella isoa lahtea. Lämpötila veneessä on vain 32,5 C, ja tuuli puhaltelee leppoisasti läpi veneen, joten olo ei tunnu lainkaan tukalalta. Vaatteita ei kuitenkaan juuri tarvita. CD:stä soivat Monica Groopin joululaulut ja Eeva keittelee juureksia rosollia varten, mutta käy vähän väliä juttelemassa Andreaksen kuvalle. Kuuntelimme juuri äsken Joulurauhan julistuksen YLEn lyhytaaltolähetyksestä.
Nyt on kuukausi kulunut siitä kun saavuimme Irenelle. Se on ollut työntäyteistä aikaa, vaikka vene olikin erinomaisen hyvässä kunnossa tullessamme. Hanna oli jopa pessyt kannen ja istumalaatikon ennen tuloamme. Trinillä on kuumaa kosteaa, ja kannelle kertyy hometta ja sammalta kaikkiin auringolta suojassa olleisiin paikkoihin sekä etenkin köysiin säilytyksen aikana. Sen vuoksi ensimmäinen viikko yleensä kuluu paikkoja pestessä ja suojaan otettujen kansivarusteiden paikoilleen laitossa.
Vaikka kävimme jo purjehtimassa Irenellä viime keväänä, oli meillä vielä joukko peruskorjaukseen liittyviä töitä jäljellä. Suurimpia näistä olivat watermakerin hankinta ja asennus sekä uimatason rakentaminen peräpeiliin. Watermaker tekee merivedestä makeaa vettä 30 litraa tunnissa ja vie sähköä 240 W. Sen asennus oli työläs, koska jouduimme järjestelemään sille tilaa muita varusteita siirtämällä. Uimataso on nyt paikoillaan ja se tuntuu tosi käytännölliseltä. Lisäksi se on varmasti erinomainen paikka kalojen koukkuamiseen, vaikka tätä puolta emme ole vielä ehtineetkään kokeilla. Aikaa meni myös moottorin kimpussa, koska olin ottanut ruiskutuspumpun ja suuttimet mukaan Suomeen huollettaviksi, ja ne piti asentaa paikoilleen. Nyt ovat viime keväänä kiusanneet starttausongelmat kerralla ohitse. Toimme Suomesta myös uuden 24V laturin, joka myös piti asentaa.
Vesille pääsimme 18.12. ja sen jälkeen elämämme laatu parani ratkaisevasti, vaikka olemme ahkerasti jatkaneetkin venetöitä. Tällä hetkellä meillä on työlistassa 80 tekemätöntä työtä, joista aiomme tehdä noin puolet ennen kuin lähdemme purjehtimaan. Tämä ottanee parisen viikkoa. Vesillelasku ei sujunut ilman kommelluksia. Vuosi sitten uusittu potkuriakselin tiivisteen grafiittirengas oli juuttunut rosteriseen vastakappaleeseensa säilytyksen aikana, ja kun potkuria pyöritettiin maalausta varten, tiivisteen kumipalje oli murtunut. Tämä moderni drip-free tiiviste ei tosiaankaan tiputtanut vettä vesille laskettaessa, vaan suihkutti sitä kovalla voimalla. Huomasin sen tietysti oitis tehdessäni tarkastusta veneen ollessa vielä nostohihnoissa, ja vene vietiin takaisin maihin. Onnistuin hankkimaan viimeisen oikeankokoisen akselitiivisteen vielä samana päivänä, ja asensimme sen seuraavana aamuna, joten pääsimme veteen vain vuorokauden viiveellä. Nyt on akselitiiviste vanhaa talinarumallia, eikä mallia enää vaihdeta.
Viikko-ohjelmamme on ollut kutakuinkin entinen, Eeva käy lauantaisin aamulla torilla ja kaupassa ja valmistelee sen jälkeen meille koko viikon ruuat. Itse olen viettänyt lauantait kalastamassa Big Dealilla, ja sen vuoksi olemme syöneet muuta kuin kalaa tai mereneläviä vain viidesti koko kuukauden aikana. Viime lauantaina veivasin ylös kaksi yli kymmenkiloista tonnikalaa peräjälkeen, ja sen jälkeen olivat käsivarsilihakset ja hartiat melkoista hyytelöä. Kovin vastustaja oli kuitenkin 30 kg:n wahoo pari viikkoa sitten, se tuntui hartioissa vielä seuraavana päivänäkin.
Nostamme ankkurin puolelta päivin ja ajamme moottorilla Chaguaramasiin, koska emme ole vielä ehtineet tehdä uuden isopurjeen vaatimia muutoksia reivaussysteemiin. Sitä ennen aion tehdä päivän venetyön. Se on oikosulkuun menneen pilssipumpun automaattikytkimen vaihto, ja se tehdään joulunakin, koska on kyse veneen turvallisuudesta.
Omasta puolestani toivotan kaikille ystävillemme ja perheen jäsenillemme oikein Hyvää Joulua, ja annan Eevan jatkaa. Toivottavasti saan tämän vielä tänään lähtemään, koska internet-kahvilat ovat nyt arvatenkin hyvin ruuhkaisia.
Tapio
Chacachacare aamulla 24.12.02
Kirjoitan tätä ankkurissa Chacachacarella entisen luostarin luona olevassa pienessä poukamassa. Näkyvissä on vain yksi toinen vene n 1 mpk:n päässä toisella puolella isoa lahtea. Lämpötila veneessä on vain 32,5 C, ja tuuli puhaltelee leppoisasti läpi veneen, joten olo ei tunnu lainkaan tukalalta. Vaatteita ei kuitenkaan juuri tarvita. CD:stä soivat Monica Groopin joululaulut ja Eeva keittelee juureksia rosollia varten, mutta käy vähän väliä juttelemassa Andreaksen kuvalle. Kuuntelimme juuri äsken Joulurauhan julistuksen YLEn lyhytaaltolähetyksestä.
Nyt on kuukausi kulunut siitä kun saavuimme Irenelle. Se on ollut työntäyteistä aikaa, vaikka vene olikin erinomaisen hyvässä kunnossa tullessamme. Hanna oli jopa pessyt kannen ja istumalaatikon ennen tuloamme. Trinillä on kuumaa kosteaa, ja kannelle kertyy hometta ja sammalta kaikkiin auringolta suojassa olleisiin paikkoihin sekä etenkin köysiin säilytyksen aikana. Sen vuoksi ensimmäinen viikko yleensä kuluu paikkoja pestessä ja suojaan otettujen kansivarusteiden paikoilleen laitossa.
Vaikka kävimme jo purjehtimassa Irenellä viime keväänä, oli meillä vielä joukko peruskorjaukseen liittyviä töitä jäljellä. Suurimpia näistä olivat watermakerin hankinta ja asennus sekä uimatason rakentaminen peräpeiliin. Watermaker tekee merivedestä makeaa vettä 30 litraa tunnissa ja vie sähköä 240 W. Sen asennus oli työläs, koska jouduimme järjestelemään sille tilaa muita varusteita siirtämällä. Uimataso on nyt paikoillaan ja se tuntuu tosi käytännölliseltä. Lisäksi se on varmasti erinomainen paikka kalojen koukkuamiseen, vaikka tätä puolta emme ole vielä ehtineetkään kokeilla. Aikaa meni myös moottorin kimpussa, koska olin ottanut ruiskutuspumpun ja suuttimet mukaan Suomeen huollettaviksi, ja ne piti asentaa paikoilleen. Nyt ovat viime keväänä kiusanneet starttausongelmat kerralla ohitse. Toimme Suomesta myös uuden 24V laturin, joka myös piti asentaa.
Vesille pääsimme 18.12. ja sen jälkeen elämämme laatu parani ratkaisevasti, vaikka olemme ahkerasti jatkaneetkin venetöitä. Tällä hetkellä meillä on työlistassa 80 tekemätöntä työtä, joista aiomme tehdä noin puolet ennen kuin lähdemme purjehtimaan. Tämä ottanee parisen viikkoa. Vesillelasku ei sujunut ilman kommelluksia. Vuosi sitten uusittu potkuriakselin tiivisteen grafiittirengas oli juuttunut rosteriseen vastakappaleeseensa säilytyksen aikana, ja kun potkuria pyöritettiin maalausta varten, tiivisteen kumipalje oli murtunut. Tämä moderni drip-free tiiviste ei tosiaankaan tiputtanut vettä vesille laskettaessa, vaan suihkutti sitä kovalla voimalla. Huomasin sen tietysti oitis tehdessäni tarkastusta veneen ollessa vielä nostohihnoissa, ja vene vietiin takaisin maihin. Onnistuin hankkimaan viimeisen oikeankokoisen akselitiivisteen vielä samana päivänä, ja asensimme sen seuraavana aamuna, joten pääsimme veteen vain vuorokauden viiveellä. Nyt on akselitiiviste vanhaa talinarumallia, eikä mallia enää vaihdeta.
Viikko-ohjelmamme on ollut kutakuinkin entinen, Eeva käy lauantaisin aamulla torilla ja kaupassa ja valmistelee sen jälkeen meille koko viikon ruuat. Itse olen viettänyt lauantait kalastamassa Big Dealilla, ja sen vuoksi olemme syöneet muuta kuin kalaa tai mereneläviä vain viidesti koko kuukauden aikana. Viime lauantaina veivasin ylös kaksi yli kymmenkiloista tonnikalaa peräjälkeen, ja sen jälkeen olivat käsivarsilihakset ja hartiat melkoista hyytelöä. Kovin vastustaja oli kuitenkin 30 kg:n wahoo pari viikkoa sitten, se tuntui hartioissa vielä seuraavana päivänäkin.
Nostamme ankkurin puolelta päivin ja ajamme moottorilla Chaguaramasiin, koska emme ole vielä ehtineet tehdä uuden isopurjeen vaatimia muutoksia reivaussysteemiin. Sitä ennen aion tehdä päivän venetyön. Se on oikosulkuun menneen pilssipumpun automaattikytkimen vaihto, ja se tehdään joulunakin, koska on kyse veneen turvallisuudesta.
Omasta puolestani toivotan kaikille ystävillemme ja perheen jäsenillemme oikein Hyvää Joulua, ja annan Eevan jatkaa. Toivottavasti saan tämän vielä tänään lähtemään, koska internet-kahvilat ovat nyt arvatenkin hyvin ruuhkaisia.
Tapio
RSS-syöte