6.

Vaasa, sisäsatama ( 63º05,75'P - 21º36,25'I )
  
pe 21.06. klo 00.10, välimatka 76 mpk

Myös matka Vaasaan taittui mukavasti myötätuulessa, hetkittäin aika navakassakin. Vuorotellen avomerta ja kivikkoista rannikkoa. Hiukan jännitti, kun Svettgrundin jälkeen kierrettiin Molpe -nimistä saarta, ja pinnassa olevia kiviä näkyi joka puolella. Jännitysmomentti syntyi siitä, että puoliympyrää tekevän kapean väylän yksi vihreä lateraaliviitta oli ajautunut väylän ulkopuolelle, kiviröykkiön sekaan, ja kaksi kierrettävää punaista viittaa puuttui kokonaan. Tuurillahan ne isotkin laivat seilaavat ? 

Ainoa pikku haaveri sattui Bredskäretin pohjoiskärjessä, kun Granöstä lähestyvää lossia varten jouduttiin sivutuulessa löysäämään hetkeksi purjeita. Kiristäessäni keulapurjetta (st-fokka), se tuntui raskaalta. Niinhän se navakassa sivutuulessa tuntuu. Kiristin lisää, mikä oli virhe, sillä siihen se kiristäminen loppui. Rajusti lepattava skuutti oli kiristysvaiheessa päässyt keulaplokin pylpyrän ja rungon väliin, jonne se juuttui. Oikein vinssillä vedettynä. 

Vinssillä yhteen suuntaan vedetty, tulee vinssillä vastakkaiseen suuntaan vedettynä pois!? Ei tullut. Vedin skuutin molemmat päät keulan kautta molemmille vinsseille ja kiristin niin paljon kuin jaksoin. Ei lähtenyt. Otin lisäksi taltan ja vasaran ja naputin (hakkasin) pylpyrän ja plokin rungon välissä, erittäin kovassa vastavedossa olevaa skuuttia. Milli kerrallaan se liikahti, kunnes irtosi. Taoin plokin vääntyneen runkolevyn suoraksi, nostin purjeen ja matka jatkui. 

Se, kuinka se 10 mm:n skuutti sinne 1 mm:n rakoon pääsi, on edelleen mysteeri. Mutta niitähän tässä touhussa riittää.

Tummien pilvien saattelemana lähestyimme sekä puolta yötä, että Vaasaa. Merituuli oli ollut perillä jo jonkin aikaa ja kippari ilmoitti puhelimitse sekä sijaintinsa, että menevänsä nukkumaan. Vaskiluodon hiilisataman edustalla laskimme purjeet ja kiersimme sisäsatamaan. Sade alkoi. Tullikamarin edustalla oli uuden tuntuinen laituri jossa 1 poiju ja vesipiste eikä muuta palvelua, ei myöskään minkäänlaista mahdollisuutta suorittaa yöpymismaksua. Vaasan virallinen vierassatama sijaitsee Vaskiluodon puolella majaa pitävän WSF:n suojissa. Samalla puolella ovat myös VM ja VMK. 

Tullikamarin laituri osoittautui edullisuutensa lisäksi hyväksi valinnaksi monessa muussakin suhteessa. 
1) Siihen on helppo tulla pimeässä koska väylä on hyvin merkitty (me tulemme joka paikkaan pimeässä), 
2) Kaupat ovat lyhyen kävelymatkan päässä (etu erityisesti sateen sattuessa, kuten nyt) ja 
3) Kaapelimitan päässä on Hietasaari, josta voi kuulla/kuunnella ilmaista suvimusaa aamusta myöhään yöhön (» tässä näyte, etu/haitta?).

Juhannus
Juhannusaatto; aamulla sade jatkui. Virinen kippari käänsi kylkeä ja muut menivät kauppaan.
Juhannusaatto; päivällä sade jatkui. Virinen kipparilla kyljet puutuneet. Muut tulivat kaupasta.
Juhannusaatto; illalla sade jatkui. Virinen kippari jalkeilla. Koko porukka meni siihen toiseen auki olevaan kapakkaan syömään.
Juhannusaatto; yöllä sade piti olemattomia taukoja. Koko porukka tuli kapakasta, siirtyi veneestä toiseen, ja toisesta ensimmäiseen. Maistoimme taikajuomaa ja kehuimme toisiamme, hiljaa hissukseen, ettei meteli ylittäisi Hietasaaren desibeliarvoja, jotka olivat kunnioitettavalla tasolla.
Juhannuspäivä; aamulla varhain sade jatkui, joskin selvästi hillitymmin. Koko porukka meni nukkumaan.

Oli märkä Juhannus. Sen lisäksi satoi.



Linkit: Vaasa ja WSF

» 07. Stråkaviken